Helsingin Mindtrek Workshop

6Aika Avoin Osallisuus ja Asiakkuus -hankkeen aikana syntynyt ajatus kuntien sähköisten palveluiden yhteisestä muotoilukielestä esitettiin Tampereella lokakuussa pidetyssä Mindtrek-konferenssissa. Muotoilukielen ydinajatuksena on luoda avoimesti saatavilla olevat pohjat sähköisissä palveluissa yleisesti käytettävistä käyttöliittymistä ja toiminnallisuuksista.

Tällä hetkellä eri kunnat ovat toteuttaneet sähköisiä palveluita omilla tavoillaan ja käyttäen lukuisia eri järjestelmiä, vaikka varsinaisten palveluiden digitaalisesti toteutettavat osat ovat loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia toistensa kanssa. Tämä tarkoittaa, että muuttaessaan esimerkiksi Helsingistä Espooseen, pitää asiakkaan opetella käyttämään erilaisia järjestelmiä hoitaakseen samaa asiaa.

Koska kunnat kehittävät omia järjestelmiään, tarkoittaa se myös pyörän keksimistä kerta toisensa jälkeen uudestaan, kun eri kumppaneiden kanssa lähdetään rakentamaan sähköisiä palveluita. Kuten Mindtrek-tilaisuuden keskustelussa ja palautteissa tuli ilmi, tämä hidastaa palveluiden kehittämistä, lisää kustannuksia ja on riski laadukkaan käyttäjäkokemuksen kannalta.

Kunnilla on harvoin riittäviä resursseja perinpohjaiseen käyttöliittymäsuunnitteluun ja -testaukseen verrattuna esimerkiksi VRK:ssa kehitettävään uuteen suomi.fi -palveluun, jonka takana on 20-henkinen palvelumuotoilutiimi ja kuusi henkilöä, jotka tekevät pelkästään käyttäjä- ja käytettävyystestejä.

Yhteinen muotoilukieli mahdollistaisi sen, että kun jossakin kunnassa on kerran kehitetty modernit ja helppokäyttöiset käyttöliittymät ja toimintalogiikat esimerkiksi lomakkeenhallintaan, ajanvaraukseen tai sivunavigaatioon, voisivat muut kunnat hyödyntää samoja toiminnallisuuksia esimerkiksi avoimesti saatavilla olevien koodipohjien ja muotoiluperiaatteiden kautta.

Tämä tasoittaa myös pelikenttää mitä tulee sähköisten palveluiden kehittämiseen eri yritysten kanssa. Esimerkiksi design-osaamisen tarve pienenee muotoilukieltä hyödyntämällä. Samalla muotoilukielen tuoma avoimuus auttaa välttämään toimittajaloukkuja. Pidemmällä aikavälillä on myös mahdollista tuoda kolmansien osapuolten ja kuntien palveluita lähemmäksi toisiaan, koska muotoilukieli on yksi osa, joka auttaa yhtenäisen asiakaskokemuksen luomisessa monituottajamallissa.

Koska kunnille on myös tärkeää säilyttää oma brändi-identiteetti, yhteinen muotoilukieli ei ota kantaa siihen, miltä sähköiset palvelut näyttävät visuaalisten elementtien osalta, vaan huomio on ennen kaikkea toimivassa käyttöliittymälogiikassa –  esimerkiksi siinä, että palveluissa takaisin siirtyminen edelliseen näkymään on mahdollista ja toimii samalla tavalla, tai että lomakkeissa kysytään vain tarpeellisia asioita ja henkilötietojen kentät esitetään samassa järjestyksessä.

Muotoilukieli elää toistaiseksi idean tasolla, mutta 6Aika-AOA hankkeessa on tarkoitus Helsingin johdolla tehdä ensimmäiset konkreettiset prototyypit ja kokeilut asian tiimoilta 2017 vuoden aikana. Myös Mindtrek-palautteissa korostui muotoilukielen kehittäminen pienesti kokeilemalla.

Tämä on lähestymistapana järkevää myös siksi, että aiheeseen sisältyy vielä paljon tuntemattomia tekijöitä: kuinka suuri hyöty käyttöliittymiin ja käyttäjäkokemukseen keskittyvästä muotoilukielestä tulee lopulta olemaan, jos kuntien taustajärjestelmien kankeus osoittautuu ylitsepääsemättömäksi esteeksi? Kuka omistaa muotoilukielen ja ylläpitää sitä 6Aika-hankkeen päättymisen jälkeen? Mikä tulee olemaan muotoilukielen suhde kansalliseen palveluarkkitehtuuriin (KaPa) ja uuteen suomi.fi palveluun?

Tällä hetkellä muotoilukielessä nähdään paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia merkittäviin parannuksiin sekä sähköisten palveluiden käytettävyydessä että niiden kehittämisessä. Samalla on hyvä kuitenkin tiedostaa, että otamme vasta ensimmäisiä askelia, ja edessä on paljon tuntematonta maastoa ennen kuin yllä oleviin kysymyksiin – ja moniin muihin, joita emme osaa vielä edes arvata – voidaan vastata.

Lisätietoa muotoilukielestä:

Projektisuunnittelija Sami Paju

sami.paju@hel.fi

P. 050 5713153