Yritysten osallistuminen yhteishyödyllisiin hankkeisiin nähdään Vantaalla suurena mahdollisuutena. Monille yrityksille käsite ”yrityskansalaisuus” voi olla vieras. Vantaan 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hankkeen tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä siitä, miten yritykset voivat ja haluavat aktiivisina kuntalaisina edistää hyvinvointia ja alueellista elinvoimaa, ja miten kaupunki voi mahdollistaa ja tukea yrityksiä tässä asiassa. Myös yritysten omia hyötyjä kaivettiin esiin.

Vantaalla aktiviinen yrityskansalaisuus halutaan nähdä ainakin seuraavien tekijöiden kautta:

  • Hyödyllisyys: Tarjoaa yrityksille uudenlaisia, laajoja ja myönteisiä ulkoisvaikutuksia, jotka kanavoituvat myös hyödyiksi omaan toimintaan.
  • Käytännöllisyys: Konkreettiset ja käytännönläheiset esimerkit auttavat parhaiten hahmottamaan, mistä on kyse.
  • Vuorovaikutus: Uudenlainen liiketoimintalähtöinen kaupunkiaktivismin muoto.
  • Rohkeus: Uskallus nostaa esiin eettisiä kysymyksiä ja epäkohtia vailla imagollisia kilvenkiillotustavoitteita.
  • Aloitteellisuus: Yritykset ovat parhaita itse määrittämään, mitä he voisivat tehdä. Kuitenkin voi olla myös helppoa osallistua valmiiksi mietittyihin toimintamalleihin.
  • Arvostaminen: Yritysten entistä parempaa arvostamista ”kansalaisina” kaupungin toimesta huomioimalla kaupungin toiminnassa yritysten tarpeita entistä enemmän.

Yrityskansalaisuuden mahdollisuudet kannattaa nähdä osana Vantaan elinvoimaa. Tulevaisuudessa kaupungin asukkailleen tuottama hyvinvointi voi toteutua perinteisten palveluiden rinnalla myös nykyistä huomattavasti epäsuorempien toimintamallien kautta. Vantaalla toivotaan erityisesti, että yhteishyödyllistä toimintaa saataisiin yritysten kanssa viritettyä merkittävästi lisää ainakin seuraavilla kolmella alueella:
1. Työllisyyden parantamisessa
2. Koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä
3. Elävän kaupunkiympäristön kehittämisessä.

Työllisyyden edistämisessä yrityksillä nähtiin olevan luonteva rooli. Yritykset voivat kokea saavansa myös konkreettisia ja suoria hyötyjä työvoiman saatavuuden näkökulmasta, samalla kun kaupunki pyrkii edistämään vantaalaisten ja erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Työllisyyden edistämisen ulkoisvaikutukset arvioitiin myös laajoiksi.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen kytkeytyivät teemoina lähelle työllisyyden edistämistä, mutta tässä yhteydessä haluttiin kohdentaa huomio erityisesti nuoriin sekä liittää yritysten ja oppilaitosten yhteistoiminta laajemmassa merkityksessä osaksi yrityskansalaisuuden toimintamalleja.

Elävän kaupunkiympäristön kehittäminen sisälsi asukkaiden osallisuutta ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoittelun. Menestyksekästä kehittämistyötä jatketaan.

Kaupungin oma rooli

Aktiivista yrityskansalaisuutta ja yhteishyödyllisyyttä tavoittelevissa hankkeissa sekoittuvat usein yritysten, kaupungin ja asukkaiden roolit. Haastatteluissa ja tapausesimerkeissä nousi esiin seuraavia rooleja kaupungille: kokoaja, aloitteiden tekijä, yhdyspintojen edistäjä eri toimijoiden välillä, aktiivinen kokeilija sekä alustatoimija.

Maailmalla, Suomessa ja myös Vantaalla on lukuisia esimerkkejä hyvistä yritysten toteuttamista yhteishyödyllisistä hankkeista. Kaiken toimeliaisuuden edistäminen, olemassa olevien mallien kokeilu Vantaalla, omien mallien laajentaminen tai uusien kehittäminen edellyttää, että kaupungin omaa toimintakulttuuria kehitetään entistä vastaanottavammaksi hyville aloitteille ja eri yksiköiden valmiuksia toimia yritysten ja toisten yksiköiden kanssa yhdessä myös parannetaan. Kaupungin tulisi omassa roolissaan lisätä luottamusta kumppanuussuhteissa ja koko toimintaa kohtaan.
Loppujen lopuksi käytännön teot ovat yrityskansalaisuuden paras määritelmä. Vantaan kaupungilla on hyvät mahdollisuudet lähteä edelläkävijänä edistämään myös yrityskansalaisuutta ja kaikkea siitä syntyvää toimintaa, jolla on mahdollisuuksia näkyä ja kuulua osana hyvinvoivaa ja elinvoimaista Vantaata.

 

Mikko Kesä, tutkimusyrittäjä, mikko(at)mikkokesa.fi, 0400 203494