Kuva: Annmarie Kuurto

Helsingin kaupungin palveluista paljastuu yllättäviä puolia, kun niihin kohdistavat katseensa liiketalouden opiskelijat ja palveluiden kanssa painivat asiakasyritykset. TKI-toiminnalla edistetään kaupunkien elinvoimaisuutta tukemalla korkeakoulut, yritykset ja kaupungit yhdistävää kehittämistyötä.

 

Ammattikorkeakoulu Laurean liiketalouden opiskelijat esittelivät syksyllä 2017 palvelumuotoilun osaamistaan, kun Helsingin 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanketiimi kutsui heidät ideoimaan kaupungin palveluita asiakaslähtöisemmiksi.

Palvelumuotoilun menetelmillä kartoitettiin innovatiivisia ratkaisuja erityisesti rakennusluvan hakemiseen, tapahtuman järjestämisen lupaprosessiin sekä ravintolan perustamiseen. Teemat ovat tuttuja myös 6Aika-hankkeen aiemmasta palvelupolkujen visualisoinnin projektista.

Opiskelijoiden tavoitteena oli löytää yhdessä yritysten ja kaupungin työntekijöiden kanssa  sähköisen asiakaspalvelun läpinäkyvyyden parantamiseen ja uudenlaisten luovien ratkaisujen kehittämiseen. Läpileikkaavana teemana projektissa oli asiakkaan asian seuranta siten, että asiakas on paremmin selvillä asiansa käsittelystä kaupungin hallinnossa.

Lisäksi kaupungin ja laurealaisten kehittämistyössä tutkittiin kaupungin ja oppilaitosten välillä tapahtuvan TKI-toiminnan muotoja. Korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovointiosaamisesta löytyy monia mahdollisuuksia palvelukehittämiselle.

Työpajojen toteutuksessa hyödynnettiin monialaisuutta kutsumalla opiskelijoiden vastapariksi toimialojen asiantuntijoita sekä IT-alan, viestinnän, palvelumuotoilun ja TKI-alan yritysten osaajia. Opiskelijat rekrytoivat itse yritykset mukaan yhteiskehittämistyöhön.

“Kontaktoimme valtavan määrän yrityksiä erilaisten yritysten verkostojen ja järjestöjen kautta. Tuntui hyvältä kun onnistuimme löytämään uusia kontakteja”, sanoo opiskelijoiden Lohjan tiimin projektipäällikkö Annmarie Kuurto.

Projektissa toimittiin Laurean pedagogisen oppimismallin learning by developing (LbD) mukaan. LbD-mallin keskiössä on oppimisen myötä syntyvät uudet ratkaisut työelämän haasteisiin hyödyntäen tutkimuksellisuutta, luovuutta ja työelämäkumppanuuksia.

Palvelumuotoilun työkaluilla lisää asiakasymmärrystä

Projektin pääpaino nojasi kuuteen palvelumuotoilun työpajaan, jotka opiskelijat fasilitoivat. Käytössä olivat monet hyväksi havaitut palvelumuotoilun menetelmät kuten service blueprint ja lean coffee.

“Oli hauska nähdä käytännössä kuinka työpajat vedetään ja mitä tapahtuu. Olen itsekin vetänyt niitä. Osallistuminen projektiin oli mielenkiintoista, tosi freesejä ajatuksia, ideoita ja meininkiä kaikkiaan”, SuperApp-yritystä edustanut Risto Lappi kertoo.

Opiskelijat ja osallistujat visioivat palveluiden tueksi mallit hakemusten täyttämistä helpottavasta ohjaavasta hakemuksesta ja asian seurattavuutta yksinkertaisemmaksi tekevästä asiakkaan profiilista. Lisäksi tuloksissa korostui entistä selkeämmän palvelu- ja verkkoviestinnän merkitys.

Yhdessä ideoidut ratkaisut paljastettiin projektin päätöstilaisuuudessa työpajojen osallistuneille. Myös yrityksiä edustaneet osallistujat pääsivät ääneen ja esittelemään toimintaansa. Projektin tulokset jäävät kaupungin käyttöön, ja toivottavasti niistä hyötyvät myös yritykset.

Opiskelijat, yrittäjät ja kaupungin työntekijät kertasivat tilaisuuden jälkeen projektin herättämiä ajatuksiaan yhteiskehittämisestä.

“Hyvin avartava kokemus. Oli hienoa päästä näin kutsuttuna vaikuttamaan ja kertomaan omista tarpeista”, Heli Räty Contentumista kertoo.

Yrityksille suunnattuihin palveluihin vaikuttamisen lisäksi osallistujista oli kiinnostavaa kurkistaa kaupungin palveluiden taustapuolelle. Keskustelut kaupungin työntekijöiden kanssa avarsivat ymmärrystä kaupungin toiminnasta.

“Helsinki on varmasti mutkikkain tapaus kaikissa. Jos saa asiat toimimaan niin siitä saa hyvän mallin moneen muuhun”, jatkaa Anita Pietikäinen Helsingin seudun rakennusisännöitsijöistä.

 

Yhteistyöstä askel kohti työelämää

Mielenkiintoisen oppimisympäristön sekä projektityöskentelyn ja palvelumuotoilun kokeilemisen lisäksi opiskelijat oppivat tuntemaan yrityselämän kiemuroita. Projektin onnistumiselle oli tärkeää ymmärtää, kuinka yritykset hyötyvät työstä.

Hyvinkääläisen opiskelijatiimin projektipäällikkö Pasi Valtonen korostaa työelämälähtöisyyden hyötyjä opinnoissa.

“Yhteistyö yritysten ja Helsingin kaupungin kanssa on tärkeää myös liiketalouden opiskelijoiden työelämätaitojen kannalta.”

Annmarie Kuurto kertoo juuri yritysyhteistyön herättäneen alkujaan hänen kiinnostuksensa projektiin.

“Yksi tavoitteeni oli tutustua uusien alojen yrityksiin ja luoda uusia kontakteja. Projekti olikin opettavainen ja mielenkiintoinen.”

Yhteistyö ei välttämättä pääty tähän. Verkostot jäävät elämään, ja opiskelijan taskuun jäänyt käyntikortti saattaa poikia harjoittelu- tai kesätyöpaikan. Opiskelijat ovat tulevaisuuden työvoimaa niin kaupungille kuin yrityksille.

“Kun otamme esimerkiksi koodariopiskelijan harjoitteluun, niin myös idea on se että myös työllistämme hänet. Koulutamme hänet niin hyvin, että voimme antaa myös asiakasprojekteja”, sanoo Risto Lappi.

 

Voit tutustua projektin tuloksiin täällä.