Vantaan kaupunki on kuuluisa ennakkoluulottomista ja innovatiivisista kokeiluistaan. Oivana esimerkkinä toimii kaupungin ja seurakuntien yhdessä omistama Yhteinen pöytä -toimintamalli, jossa eri toimijoita samaan pöytään saattamalla ja konkreettisilla teoilla on löydetty uusia ratkaisuja kestävään kehitykseen, kaikkein heikompiosaisten auttamiseen sekä työllisyyteen. Yritysten hävikkiruoka jaetaan Yhteisen pöydän kautta eteenpäin laajaan vantaalaiseen kolmannen ja neljännen sektorin verkostoon, jolloin yritykset hyvää tehdessään vähentävät jätteenkäsittelykulujaan.

Vantaa käynnistää selvityksen, jossa etsitään uusia toimintamalleja miten aktivoida uudella tavalla vantaalaisia yrityksiä kaupunkiyhteisön jäseniksi. Mahdollisuuksia on monia: vuorovaikutuksellisessa suhteessa lähiyhteisönsä kanssa toimiva yritys voi tarjota kuntalaisille ja yhteisöille omia voimavarojaan kuten osaamistaan, toiminnallista rooliaan tai toimitilojaan. Vuorovaikutus voi tuottaa yritykselle ja sen liiketoiminnalle sisältöä asiakasymmärryksen, osaamisen ja uudenlaisten verkostojen muodossa. Kaupunki voi toimia esimerkiksi mahdollistavassa roolissa ja edistää erilaisten verkostojen ja alustojen syntymistä sekä hyvien käytäntöjen välittymistä.

Uutta etsimässä

Yrityskansalaisuuden käsitteellistämisessä ja mittaamisessa karataan usein niin korkealle, että ajatukset pikemminkin vähentävät kuin kasvattavat merkitystään vastaparinsa, toisin sanoen kansan, keskuudessa. Kiinnostavaa olisikin etsiä malleja, jotka ovat mahdollisimman lähellä yksittäistä kansalaista. Vastauksia yrityskansalaisuudesta kannattaa tästä syystä hakea paikallistasoisina ja tunnistaa sen muotoja yritysten ja asukkaiden ei-kaupallisen vuorovaikutuksen ilmentymänä. Tällaisia esimerkkejä on vielä vähemmän ja se innostaa myös innovoimaan uusia.

Katsomalla vaikkapa sataa parasta vuoden 2017 yrityskansalaista Corporate Responsibility Magazinesta, on joukossa tunnettuja ohjelmisto- ja teknologiajättejä, mediakonserneja, konsulttiyhtiöitä, lääkeyrityksiä, kuluttajabrändejä ja energiayhtiöitä. Kuluttaja voi siis aidosti valita Jumbossa lenkkarinsa myös hyvän yrityskansalaisuuden perusteella. Maailmanlaajuisten hyvien käytäntöjen lisäksi on siis tarpeen etsiä toimia, ihmisläheisiä ja konkreettisia käytäntöjä myös paikallistasolta.

Selvitys tukee myös Osallistuva Vantaa -toimintaohjelmaa sekä Vantaan uuden elinvoimaohjelman valmistelua ja valmistuu tammikuun puoleen väliin 2018 mennessä.

Lisätiedot selvityksestä:

Mikko Kesä, tutkimusyrittäjä, mikko@mikkokesa.fi, 0400 203494

Lauri Ovaska, 6Aika-hanke, Vantaan kaupunki, lauri.ovaska@vantaa.fi